Linusex blogi - kaikki tai ei mitään

F34.1 välillä vauhtia, toisinaan koodia
paljon tietoa linuxista, sen rakenteesta ja koodista

Haku (search blog)

Ladataan...

torstai 27. toukokuuta 2010

Firefoxin historiaa

Firefoxin historiaa

Firefox (eli 'tulikettu') lienee tuttu monille tietokoneenkäyttäjille. Selain on tunnettu avoimuudestaan, sekä valtavasta määrästä lisäosia eli add-on:eja.

Firefox erotettiin "kevyeksi" itsenäiseksi selaimeksi, vastapainoksi Mozillan raskaammalle ja useampia toimintoja sisältävälle internet- kommunikaatipaketille. Firefox syntyi näin vuonna 2004. Sen markkina- osuus verkkoselaimista on nykyään noin 25%. Firefox on Internet Explorerin jälkeen kakkosena suosituimmuustilastoissa.

Mozilla Foundation joka kehittää Firefoxia on Yhdysvaltalainen ns. 503-c non profit organisaatio, eli se ei ole perinteinen yritys. Tosin Foundationin rinnalla toimii myös normaali yritys.

Mozillan logo on punainen tassutteleva dinosaurus. Firefox kantaa logonaan nimensä mukaisesti tulikettua, eli maapallon ympärille kietoutunutta, pehmoisesti piirrettyä kettua.

Firefoxin tekniikasta vastaa pitkälti Gecko, joka on HTML-kieltä tulkitseva piirtorunko. Se siis ottaa webin lähdekoodia, ja piirtää sivut näiden ohjeiden mukaan. HTML-kieli on W3C-organisaation standardoima.

Yritys (säätiö!) ottaa mielellään vastaan avustuksia koodin, rahan, ajan, ideoiden tai vaikka pehmolelujen muodossa. Firefox on koettu usein erityisesti käyttäjälähtöiseksi kehitysmuodossaan. Sitä ei kehitä iso korporaatio pakollisena sivutuotteena, vaan käyttäjät toisilleen.

Firefoxin aikoinaan tuomia uudistuksia olivat välilehdet. Nykyään sama toiminto löytyy monista muista selaimista myös. Välilehtien avulla on helppo selailla useita eri saitteja, avaamatta varsinaisesti ohjelmasta uutta ikkunaa. Ennen välilehtiä usean saitin selailun jäljiltä tietokoneen käyttöjärjestelmän työpöytä oli "roskainen", täynnä ikkunoita.

Webin monipuolistuessa yhä useampien tekniikoiden pitää toimia saumattomasti web-selainten kanssa. Tämä on ollut eräänlainen ongelma jo www:n alkuajoista saakka; vuonna 1991 julkaistu ensimmäinen HTML-kuvauskieli ei sisältänyt vielä mitään ulkoisen median merkintää. Eli sillä ei voinut näyttää kuvia, soittaa musiikkia tai muuta vastaavaa.

HTML2.0 laajensi tarjontaa; tästä eteenpäin yhä useampi multimedian muoto (kuva, animaatio, 3D-grafiikka; äänet, musiikki, videot) ovat tulleet selaimen kautta saataviksi. Mutta kuten sanottu, selaimet eivät useista syistä aina suoraan tukeneet kaikkia elementtejä. Standardisodat ajoivat eri versiovalmistajia eri suuntiin; oli kilpailevia standardisoimattomia elementtejä.

Netscape ja Microsoftin selain kilpailivat kaikkein kovimmin keskenään. Toisaalta ohjelmointikehitys ei pysynyt kelkassa aina mukana. Tihemmillään uusia elementtejä saattoi tulla useita viikossa. Myös patenttiriidoista johtuen tuki saattoi olla puuttellinen. Mitä monipuolisemmaksi ja hienommaksi tekniikka muuttui, sitä useampi kokki vaadittiin.

Web kasvoi myös interaktiiviseksi. Käyttäjä saattoi vaikuttaa webin sisältöön, ja uudentyyppiset hyötysaitit kasvoivat kun www:ssä oli tuki täytettäville lomakkeille.

Aivan uuden tason kilpailu alkoi Google-yrityksen alettua maalailla visiota täysin selaimeen perustuvasta käyttöjärjestelmästä. Se oli pedannut strategiaansa jo tuomalla markkinoille GMail sähköpostipalvelun ja kymmeniä mielenkiintoisia selaimella käytettäviä muita palveluita. Perinteinen työpöytä ja erityisesti käyttöjärjestelmä oli menettämässä vaikutustaan. Microsoft koki Googlen uhkana olemassaololleen.

HTML5 on myös viimeisin, joskin jo pitkän aikaa vireillä ollut standardiuudistus. Sen perusaate on tuoda sekamelskaan selvyyttä, ja pistää jo valmiiksi standardiin useat multimedian muodot, ilman erillisiä plugineja tai muita virityksiä. HTML5:ttä on kritisoitu massiivisesta rakenteestaan ja hitaasta aikataulustaan.

lauantai 27. helmikuuta 2010

Zend framework pian koekaytossa - suunnitelmissa pieni kirjanen

Anteeksi skandinaavien puute. Tassa hissutellaan varsin minimaalisella
kokoonpanolla, koska Gigantista ostamassani kannettavassa kovalevy (hard drive)
tuntuu alkavan piiputtavan jo vuoden kayton jalkeen. Samoin akku on aika sokona,
on kylla jannan heppoista kamaa nykyaan.

Laitoin Knoppix-jakelun ja paalla on web-selain, shelli (ssh), ja eipa paljoa
muuta.

Tallaisessa tilanteessa huomaa, miten paljon verkkokeskeisyys auttaa. Kun melkein
mihin tahansa alkaa paasta webin (protokolla http, portti 80) kautta kasiksi,
niin itse fyysisen ympariston vaatimukset laskevat.

Kirjoitan alkua Zend raamien kaytosta. Tulisi suomenkielinen lyhyt, ehka 20-30
sivuinen opas siita miten se asennetaan ja mista koko hokotyksessa on kyse.
Opettelen samalla kun kirjoitan, toisinsanoen teen tiivistelmat ja selitan taustoja
auki ohjelmoinnista, nain tekstia syntyy.

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Kiinnostavia projekteja

Mozilla Weave - kilapailee ehka Googlen waven ja muun kanssa
Chromium OS - Chromesta kehittytynyt kokonainen kayttojarjestelma, Linux-pohjainen
WinCapita - mika se oli ja mika se on on? Ei mitaan hajua edelleenkaan..
EFFi ja emojarjesto Electronic Frontier Foundation - tekevat hyvaa tyota asioiden eteen, joista suuri yleiso ei viela oikein tieda mitaan. Taistelevat natsismia vastaan.
Jukka Tarkka - ikiklassikko. Saatanan tiukkaa tekstia. Tarkka on politiikan tutkija ja Suomen kuvalehden pitka-aikainen kolumnisti.
C.G.E. Mannerheim - alan ymmartaa. Ensimmainen yksinaisen tien kulkija. Legenda.
Adolf Ehrnroth - kiinnostava hahmo.
Paasikivi, J.K. - paivakirjat ehdottomasti lukemistoon
Intelligent design - kun jarki ei riita tieteeseen, sekoita ripaus uskontoa niin maistuu paremmalta
Itiksen paskat veskat - totisesti sita itseaan
Savon 15-v. tyton raiskaajapoliisi - taitaa liukastella yhta helposti verajasta kuin emattimestakin. Hirteen vaan, kemialliset aivopesut ei toimi. Saastaisi kaikkia, ei tarvi kitua - sairas on sairas.
Eyetap - haluan olla etujoukoissa testaamassa. Valvo valvojia.